31.1.2013

2v !

Ohhoh, nyt on käynyt niin, että If they came to hear me beg on yltänyt kahden vuoden kunnioitettavaan ikään! 
pienet aplodit ja maljannostot sille 


Tämän kahden vuoden aikana olen kirjoittanut 135 blogitekstiä, saanut 12259 sivun katselua, 63 seuraajaa (bloggerin kautta) sekä julkaissut 325 kommettia. Eniten liikennettä blogini on saanut Litan Bitchblogin suunnalta, kiitokset siis ahkerasta mainonnasta :D

Suosituin hakusana mun blogiin googlen kautta on ollut "samsung galaxy s 2 kuoret", jolla on päädytty mun blogiin 27 kertaa. En kyllä tiedä miksi, koska omistan samsung galaxy ykkösen :D
Itse blogin nimellä googlesta tänne on päädytty kahden vuoden aikana 11 kertaa. Yksi hauskoimmista hakusanoista, johon oon törmännyt tuolla listoissa, jolla tänne on päädytty, on "persveto", jaa'a kuulkaas :DD


Katsotaan joskohan jaksaisin/ehtisin väsäillä itelleni jossain vaiheessa uuden bannerin näin kahden vuoden kunniaksi! (vink. en kuitenkaa jaksa, koska teen nyt noita juttuja työksenikin..)

30.1.2013

Hammaslääkäripelko

Päätin tässä iltani ratoksi (yrittää) paneutua itselleni nyt hyvinkin ajankohtaiseen pelkotilaan, josta varmasti osa teistä lukijoistakin kärsii. Aiheena siis tänä iltana hammaslääkäripelko, tuleva hammashoito ja siihen mahdollinen preppaaminen (lähinnä keskittyen mun omiin tuntemuksiin)



Ensin nyt vähän pohjustusta aiheeseen, plusterveys.fi -sivuston mukaan jopa puolet aikuisista kokee jonkinlaista hammaslääkäripelkoa. Pelolla on monia syitä, esimerkiksi aikaisemmat huonot kokemukset, jokin tietty instrumentti tai tukehtuminen. "Pelko voi olla niin ylitsepääsemätön, että hoitoon hakeudutaan vasta äärimmäisessä hädässä, jolloin hoitotoimenpiteet ovat paljon radikaalimpia, kuin normaalissa perushoidossa" (terve.fi)

Pelkotiloja on siis monella eri asteella, lievää pelkoa siitä, että toimenpiteet tuntuvat hieman epämukavilta, tai sitten ylitsepääsemätön pelko, joka ehkä yleisimmin johtuu edellisen hammaslääkärin tekemistä virheistä (kuulopuheiden perusteella oma päätelmä) Mun tapauksessa en koe omaavani ylitsepääsemätöntä pelkoa, toisaalta, hakeuduin itse hammashoitoon vasta akuutissa särkytilanteessa, vaikka tiedostin sen, etten ole hampaitani pitkään aikaan hoidattanut ja reikiäkin varmasti on vaikka muille jakaa (tervetuloa vaan hakemaan, jos joku niitä tahtoo)


Mun hammaslääkäripelolla ei kai oo sen kummempaa syytä, ehkä ensimmäisen kerran, hieman kovaotteinen lääkäri, paikattuaan puudutuksetta neljä reikää, aiheutti jonkinlaisen kammon.. Silti selviydyin vuosittaisiin (? en muista peruskoulusta ihan oikeesti mitään) koulun hammaslääkärikäynteihin. Voinkin tässä nyt sitten häpeäkseni myöntää, että viimeisen kerran olen hammaslääkärille suutani avannut vuonna 2007 ollessani ysiluokalla. hyi häpeä.

Yltiötraumaattisten kokemusten puuttumisesta huolimatta olen siis lykännyt hammaslääkäriin menoa aina tähän päivään asti. Ajanhan oon tosin jo saanut ja varannut aikaisemmin ja oon joskus jonossa kunnalliseen hammashoitoon, lähettävät kuulemma lapun.

Syy hammaslääkäriin menoon on tajuttomasti särkevä oikean puolen alaposkihammas, kai oikeammalta nimeltään viisaudenhammas, kun kerran ihan taaimmainen on kyseessä.

NYT SEURAA KUVAUS HAMPAAN VAIVASTA, JOS ÄLLÖTTÄÄ, ELÄ LUE varotinpahan ainaki.

Hammasta alkoi siis särkeä ylitsepääsemättömästi ennen joulua, särkylääkkeillä vaiva meni ohi, en tuntenut hampaassa kielellä mitään outoa kokeillessani, enkä peilistäkään katsoessa huomannut mitään outoa, kunnes viikko sitten kokeilin hammasta uudestaan kielellä ja se tuntui hassulta.. katsoin peilistä, ja totesin etten onneksi omaa taskulamppua että näkisin paremmin. Viikonloppuna kuitenkin uteliaisuuteni valloitti aivotoimintani ja käytin Samulin taskulamppua hampaan tutkimiseen, mikä virhe se olikaan. Mun silmään hammas näytti siltä, että hampaan kruunu puuttuis kokonaan ja hammas olis, ehkä kenties, syöpynyt. Viskasin taskulampun mäkeen ja menin peiton alle kauhuissani mököttämään...

nytsemeniohi..

Oon hyvin varma että hammas täytyy poistattaa. En usko, että juurihoito ratkaisee ongelmaa. Jos saan valita, onko teillä kokemuksia, kumpi on pahempaa, juurihoito vai hampaan poisto?

Pelkojen takia oon miettiny, joskohan saisin sedaation hammaslääkärissä, ainakin tän isomman toimenpiteen ajaksi. Jos teillä on siitä kokemuksia, niitä saa myös jakaa. (Sedaatio = kevytnukutus, lääkenukutus, mikäliene)
Pelkään siis montaakin asiaa hammaslääkäriin liittyen, pelkään ensisijaisesti koko toimenpidettä, pelkään saavani paniikkikohtauksen, koska pelkään, pelkään yleisestikin tukehtumista...

Rahaa tähän tulee menemään törkeesti aivan liikaa, enkä tiedä mistä rahoista mä sen oon maksamassa.. toivottavasti saan asiat haltuun jotenkin.

Tän tekstin ei oo tarkotus olla mitenkään selkee, hyvä tai asiallinen, yritin saada purettua ehkä vähän omia ajatukisia tänne, joskohan saisin itteni rauhottumaan. Aikaahan hammaslääkäriaikaan vielä on, mutta silti.
Aiheen loppuun vielä tällänen tosi hieno kuva, jonka löysin weheartit:istä hakusanalla dentist (josta muuten kaikki muutkin kuvat)


Huomenna meen ekaa päivää tutustumaan Nuorisoasiainkeskukseen työpaikkana, saas nähdä mitä saan tehtyä, kun niillä on siellä toinen harjoittelija tällähetkellä, joten mulla ei oo omaa työpistettä :D
Kolmen päivän koulujakso meni tosi hyvin, oon vähän ehtiny tutustuu jo ihmisiin ja törkeen hienoja persoonia siellä :D Pitäis keskittyä muutamaan kotona tehtävään duuniin, muttei nyt jaksa yhtään, toivottavasti saan korjattua unirytmin jossain vaiheessa älykkäks!

28.1.2013

Työkokeilu

Päätän nyt jo olla innoissani ja iloita tänään alkaneesta työkokeilusta, vaikka työkkäri ei ole vieläkään palauttanut suostumustaan kyseiseen toimintaan. Jos työkkäri tän multa evää niin mä lupaan itkeä verta ja möllätä mun sängyn nurkassa koko vuoden. Mun seuraavat 20 viikkoa näyttänee siis kutakuinkin tältä:


Tuosta kuitenkaan mitään selvää saa, niin valotanpa teille asiaa vähän näin tekstin muodossa :)

Pääsin siis mukaan MM 2013 kisahankkeeseen
. Tuossa "lukujärjestyksessä" lukee "Kohti työelämää, 10 ov paikallinen tutkinnon osa". Tähän hankkeeseen kuuluu Helsingin kaupungin ja Helmi liiketalousopiston tarjoamana 2 ov urasuunnittelu-, 1 ov työelämätaidot-, sekä 2 ov taitava asiakaspalvelija -kurssit. Näiden lisäksi tietysti 4 opintoviikkoa työssäoppimista Helsingin kaupungin virastoissa, mun työssäoppimispaikkana toimii Nuorisoasiainkeskus, jossa mun olis tarkotus väsäillä jotain oman alan (eli graafikon) hommia, kuten esmes julisteita Nuorisoasiainkeskuksen järjestämiin tapahtumiin, näistä lisää varmaankin kunhan pääsen ekana tekeen jotain.

Työssäoppimisen lisäksi saan suorittaa hankkeen aikana EA1 -kurssin, sekä hygienia- ja anniskelupassin sekä työturvallisuuskortin, joista jokaisesta tulee 0,5 opintoviikkoa. Näistä ensimmäinen, eli ensiapukurssi näyttäis olevan jo enskuun puolen välin tienoilla.

Tästä päivämäärästä alkaen aina huhtikuun loppuun oon ensisijaisesti Nuorisoasiainkeskuksella, mutta aika paljon noiden kurssien suorittamistaki tulee oleen tuolla Helmen tiloissa, kuten nyt ekat kolme päivää.

Tän 10 opintoviikon jakson jälkeen, eli toukokuun alussa, siirrynkin sitten Hartwall Areenalle pyörimään jääkiekon mm-kisojen parissa, työtehtävistä siellä ei ole vielä mitään hajua, mutta TOIVOTTAVASTI pääsen viestintätiimiin, joka käytännössä kattaa kaiken aina pelaajien haastattelusta ja valokuvauksesta kopioiden viemiseen toimittajille ja vesipullojen kuskaamista. Tämä siis se mysteerinen asia mistä viime postauksessa mainitsin.

Kisojen jälkeen mut laitetaan palkkatukityöhön johonkin Helsingin kaupungin virastoon, luultavasti samaan paikkaan missä teen harjoittelunkin, mutta kyseessä voi myös olla joku muu paikka. Ja palkkatuettu työ jatkuu aina jopa marraskuulle asti! 

Jottei nyt tulis liian tylsää ja tekstipainoitteista postausta niin jätänpä tämän tähän :D Postailen enemmän aiheeseen liittyen kun opin jotain uutta!

20.1.2013

Hiljaisuuspahoittelut!

Todella suuret pahoittelut tästä blogin hiljaisuudesta! En vaan keksi mitään kirjoitettavaa, en enää käy oikeestaan missään ja jos käyn niin se kamera ei ole mukana. Olis mulla toki muutamia asioita mistä olis ehkä vähän terapeuttistakin kirjottaa, mutten haluu tuoda liikaa toisten ihmisten ja mun välisiä asioita julki, varsinkaan tässä tilanteessa, koska asiaa ei ole edes selvitelty sen kummemmin.

Destractiven keikka oli ja meni, enkä sitten ottanut sitä kameraa lainaan, koska ajattelin jättää menemättä koko keikalle, joten peruin kameranlainauksen.. Menin sitten kuitenkin saatuani seuraa Karosta, ja siinä vaiheessa kameran saanti ei enää ollut mahdollista. No ehkä noita tulee vielä. Keikka kuitenkin meni hyvin ja sehän se tärkeintä. Ps. täältä uutta Destractive-tuotantoa, kliketiklik jos raskaampi metallimusiikki iskee!


Viimeviikonloppuna oli pieni yhden yön pikavisiitti Samulin luona, raukkaparka ei vieläkään ollut parantunut kunnolla. Lauantaina oli sitten Muddy Bonesia Järvenpään Blackpoolissa ja yöksi takasin kotiin, sillä sunnuntaina aamulla luvassa oli koiravieraita! Koirista mun oli tarkotus tehdä ihan oma postauksensa, mutta yksin niitä hoitaessa ei kädet riittäny kuvaamiseen ja taluttamiseen samaan aikaan, joten kamera jäi suosiolla ulkolenkiltä kotiin, sen sijaan jopa kaksi hienoa kuvaa kännykällä sain päivästä. 

Sain viereeni datiksen. ps. kotilookki on in 

Ja sit kans torkuttiin vähän

Osa ehkäpä saattaa tunnistaa, kyseessä siis Litan ihana Sinister . Tietysti hoidossa oli myöskin nuorimmainen Zeus, mutta koska rakas ensimmäinen kummipoikakoirani valtasi sylin, en voinut alkaa kuvailemaan pennun puuhia. Koirien kanssa siis puuhasteltiin Litan vieraillessa Lahdessa näyttelyssä Deimoksen kanssa :)

Tänä viikonloppuna Samulikin pääs viimein ulos neljän seinän sisältä mun luokse, joskin vieläkin vähän uupuneena ja taudin hienoista sivuoireista kärsivänä. Joten mitään sen kummempia ei ollut suunnitelmissa nyttenkään, rauhallinen löhöviikonloppu, lukuunottamatta lauantaita, jolloin edellämainitut koirakaverit tuli taas piipahtamaan Litan pyörähtäessä Turussa. Kuvia tosin taaskaan laiskuudesta johtuen jaksanut ottaa, koirat saapu niin aikaseen aamulla että painelin takasin Samulin viereen sänkyyn nukkumaan huonosti nukutun yön jälkeen. Tämän parin tunnin poissaolon aikana pentu oli saanut päähänsä hakea juustohöylän tiskipöydältä ja kuljettanut sen toiseen päähän asuntoa :DD (Kotonaan penu oli myös kuulemma varastanut ruokaa sekä hyppinyt tiskipöydille.. mitä mä olen sille tehnyt :DD). Ulkona käytiin taas törkeen kirpeessä pakkasilmassa (-24 astetta, hyrrr) koirapuistossa heittelemässä frisbeetä. Ulkoilun jälkeen mentiin suoraan taas nukkumaan kun laitoin pojat syömään. Mun unta tosin häiritsi eräs suurehko tunkija ja stalkkeri..

Aina kun nostin päätä niin Sinister tuijotti tuollalailla..

 Ja sitten....

Siinä siis tämä viikonloppu nopeassa pähkinänkuoressa, kuin myös kuulumiset viimeajoilta. En tosiaan oo oikeestaan mitään muuta tehny kun ollu kotona, ja mun kotipäivät ei oo mitään kauheen hauskoja, joten niistäkään en jaksa kirjottaa. Nyt toivon mukaan (kaikki peukut nyt pystyyn!) pääsen työkokeiluun, jolloin jopa teen päivisin jotain josta voisin kertoa. Paikkahan on siis jo varma ja sopimukset kirjotellaan toivon mukaan tiistaina, mutta työkkäri voi vielä antaa mulle kieltävän vastauksen (ja tämähän siis johtuu lakiuudistuksesta, jonka mukaan koulutetut ei ensisijaisesti sais osallistua työkokeiluun..), toivotaan kuitenkin parasta, että työkkärikin näyttää vihreää valoa, sillä se saattaa tuottaa blogille myös pienen spin-off -ajanjakson toukokuulla eräässä mielenkiintoisessa tapahtumassa! Innokkaimmat stalkkerit saavat suorittaa stalkkauksen Hartwall Areenan sivuilta ;) tästä kaikesta lisää sopimuspapereiden hyväksymisen jälkeen, eli toivottavasti alkavan viikon loppupuolella!

Jos teillä on antaa mulle jotain kirjoitusaiheita niin otan niitä kokoajan vastaan :) toki mulla on toi musiikkiaihe tuolla, muttano.. katsotaan joskohan jaksaisin siihenkin pureutua tässä pikkuhiljaa! 

4.1.2013

Se pieni elonmerkki

Koska nyt yksin kotona möllätessäni en keksi muutakaan tekemistä, niin ajattelin jakaa teille kuvia vähäisistä joululahjoistani ja ne muutaman hassun kuvan mitä sain aikaan Järvenpäässä (eli en oikeesti mitään)

Jouluaattoni mölläilin porukoiden luona Hakunilassa. Vein myös Phoeben sinne hoitoon, koska suunnitelmissa oli olla tosiaan Samulin joululoman ajan Järvenpäässä. Aluksi kissaparalla oli kauheaa tottua vieraaseen paikkaan, vaikkakin on siellä jo kerran käynyt, edes mun paikallaolo ei helpottanut ensimmäisen yön tilannetta. No, turhaan huolehtiessani onneksi jouluaattona tilanne näytti jo paremmalta ja kuuleman (sekä äidin feispuuk kuvien mukaan) loppuaika menikin jo paljon paremmin! 



Phoebe oli siis sitä mieltä ettei iskä saa pelata jouluaattona pasianssia.
Phoebe kuulemma oli myös myöhemmin sitä mieltä ettei iskä saa lukea Hesaria, saati sitten istua tietokonetuolillansa :D

Joulupäivän herpyderp

Joululahjojahan en siis saanut sen kummemmin sukulaisten (ja itseni) surkean rahatilanteen takia. Enkä oikeastaan odottanutkaan mitään. Harmittaa vain että jäi se minulta minulle -lahja ostamatta.
Rahatilanteestani johtuen en myöskään itse ostanut lahjoja yhtään kenellekään.

Lahjat tuli kuvattua vasta kotona koska aiemmin oli paljon muuta häsellystä.

Te ette voi kuvitella sitä huutonaurun määrää kun avasin paketin ja sisältä tupsahti tämä :DDDDD
Äiti oli muistanut mun sanoneen joskus Tarjoustalossa että tahtoisin ton söpön pingviinikattilan...
Äiti mainitsi siskolle asiasta ja padam.. nyt mulla on kaks maailman söpöintä pikkukattilaa (pää ja maha)
Tietysti kattilan sisällä oli ne pakolliset fatserin siniset, ja myöskin aivan törkeen loistava tuote: meikinpuhdistusliina! Toimii kun unelma, eikä tarvi mitään puhdistusaineita, ainoastaan saippuaa sitten rätin pesuun. En edes tiedä miten toi toimii, mutta se toimii törkeen hyvin!

Äitin piti olla viimenen ihminen joka hommaa mulle mitään suurien rahamenojen (ja ennen joulua rahan lainaamisen yms) takia. Mutta silti yllätyksekseni jotain pientä paketista löytyi. Vessapaperiteline. Mikä tuo on... tuommonen kuitenkin :DD 

Kauhulla odotin joulupäivän matkaa Järvenpäähän "mitä jos ne on ostanu mulle jotain.. mulla ei ole mitään.. no toivottavasti Samuli ei ainakaan oo ostanu mitään.. ei se ole, se sano ettei sillä ole mulle mitään...." No eihän Samulilla mitään ollutkaan, silti jostain kummasta mulle tupsahti Järvenpäästäkin kaksi pakettia, tosin nimettömiltä tontuilta, olkoot parempi niin :D

The Who- muki (miksi, tästä en tiedä...) sekä Doven lahjapakkaus, joka sisälsi suihkugeelin, vartalorasvan ja deodorantin. Fiksusti kuvasin sen jo avattuna vessan kaapissa.. :D

Järvenpäässä löhöilyyn kuului muunmuassa: suklaapukki, vaateröykkiö, limu, alkoholi, jouluruoka, Mad Cook, jalka, uusivuosi. Syvällisempiä merkityksiä sen kummemmin avaamatta, tässä ne pari hassua kuvaa jotka sekaisin puhelimella ja kameralla olin saanut haalittua. Uutenavuonnakaan ei tullu kuvailtua raketteja, sillä niitä ei ollut, tai oli, mutta juu.. 

maailman friikein suklaapukki...
 lupasin Karolle, että tää kuva päätyy vielä joku päivä kehyksissä sen oven taakse :DD

Oli isot pardit, eräät synttärit. Koko illan ainoa kuva, mun ja Miran mahtirakennelmasta.
Hauska ilta, tuloksena pitkään aikaan pahin krapula ikinä.

Koomapäivien mahtiviihde. Wiin kautta Youtubesta Mad Cook! 

Meikitön herp. En edes tiedä mikä tän kuvan tarkotus oli olevinaan


Oon tosi siisti ihminen muiden luona... not.
Onneks sentään olin levittäytyny vaan tohon nurkkaan enkä koko huoneeseen :D

Viikko Järvenpäässä meni hujahtamalla ohi ja eilinen paluu kotiin tuntu todella epätodelliselta. Heti ensimmäinen asia tehtävänä oli ostaa ruokaa ja maksaa laskuja "apua, mitä tämä on..." Yksin nukkuminen on taas haastavaa, joskin rentouttavaa 20 senttimetriä leveämmässä sängyssä vaikka poikittain ja nyt elättelen vaan toivoa siitä, etten sairastu samaan kummalliseen kuumeeseen, joka Samulille nousi toissapäivänä. Tosin mielelläni sairastaisin sen nyt, enkä kuun puolessa välissä.. syy moiseen? enpä kerrokaan vielä, koska asia ei ole taaskaan täysin varma. Työkkärin uudet lakimuutokset saattaa blokata mun mahtavan harjottelupaikan (miksi sanon sitä mahtavaksi, kun en edes tiedä minne olen menossa?) no, asiasta lisää kun saan varmuuden tähän touhuun, toivottavasti ensiviikon aikana!

Eiliseen kotiinpaluuseen kuului myös kissan haku porukoilta, tiskaaminen, pieni paikkojen järkkääminen sekä kaupasta yllärinä löytynyt Shin Gaiden - sankaritarinoita. 


mulla menee niin omaisuus kaikkeen Ginga-sarjaan liittyviin kirjasiin....

Porukat oli ostanu kisulle jonkun kumman tunnelin, ajattelin levittää sen yöksi jos innostuisi leikkimään mulle mököttämisen sijasta, ja no... derp ainakin, jossei muuta :D

Lauantaina olis tulossa Destractive + Hatefury (tai toisinpäin) Kannelmäessä. Pienenä kuumotuksena mua pyydettiin valokuvaamaan, yöh, eihän mulla ole edes kunnon kameraa... Onneksi tietyiltä tahoilta lainaus onnistuu! Kunhan vain saisin rajallisilla taidoillani jotain aikaan.

Tähän loppuun hieno muisto Destractiven promoshootista
(by me) vuodelta 2010!